Fyysikkoseuran lopputyöpalkinto

Suomen Fyysikkoseura ry on perustanut palkinnon, joka jaetaan vuosittain erinomaisesta fysikaalisten tieteiden aloihin kuuluvasta pro gradu- tai diplomityöstä. Tarkoituksena on tukea uransa alussa olevia fyysikoita ja palkita heitä poikkeuksellisen ansiokkaista suorituksista.

Kriteerit: Kyseessä tulee olla poikkeuksellisen laadukas lopputyö, joka sisältää huomattavan itsenäisen osuuden. Kokonaisuuden tulee olla esimerkillinen ja kirjalliselta ilmaisultaan laadukas. Arvosanakriteerinä on korkein mahdollinen arvosana, 5 mikäli työ on arvioitu asteikolla 1-5 (tai vast.) tai vähintään eximia, mikäli työ on arvioitu asteikolla approbatur-laudatur. Työ voi olla laadittu joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ehdotuksen tekijän tulee olla seuran jäsen. Palkinnon saajan ei kuitenkaan tarvitse olla seuran jäsen.

Valinta ja kriteerit: Valinta on kaksiportainen:

  • Vaihe 1: Kolme parasta ehdokasta valitaan perustuen Suomen Fyysikkoseuran johtoryhmän arvioon ja suosituksiin.
  • Vaihe 2: Kolme parasta ehdokasta kirjoittavat 1-2 sivun artikkelin gradunsa tutkimuksesta. Artikkelin tulisi olla fyysikon ymmärrettävissä, jolla ei ole erikoisosaamista alalla. Vaihtoehtoisesti ehdokas voi tehdä noin 5 minuutin videon tutkimuksestaan. Johtoryhmä päättää voittajan lopputyön ja artikkeleiden/videoiden perusteella.

Artikkelit/videot julkaistaan Fyysikkoseuran sivuilla ja mahdollisesti Arkhimedeksessä.

Palkinto: Palkinto koostuu 1000 euron palkintosummasta sekä Fyysikkoseuran ilmaisesta jäsenyydestä kuluvaksi vuodeksi. Palkinto voidaan myös jakaa osiin, mikäli raati katsoo sen perustelluksi. Palkinto jaetaan vuosittain Fysiikan päivillä. Palkinnonsaajille ilmoitetaan päätöksestä myös erikseen.

Fyysikkoseuran lopputyöpalkinto 2021: Haku on nyt auki. Lähetä ehdotuksesi 10.1.2022 klo 23:59 mennessä käyttäen e-lomaketta. Hakukelpoisia ovat kaikki vuoden 2021 aikana valmistuneet lopputyöt, jotka täyttävät yllämainitut kriteerit.

Aiemmat palkinnon voittajat

2020: Sonja Kujanpää (Jyväskylän yliopisto: Determination of the magnetic octupole moment of 173-Yb and a design towards laser-double resonance methods in an MR-ToF device) Linkki

2019: Markus Hiekkamäki (Tampereen yliopisto: Unitary transformations of spatial modes for quantum experiments) ja Mathias Fontell (Aalto yliopisto: Numerical Ray Tracing of Medium and High Frequency Radio Waves in the Terrestrial Ionosphere)

2018: Lauri Niemi (Helsingin yliopisto; Dimensional reduction in the study of the electroweak phase transition) ja Olli Ahlstedt (Tampereen yliopisto; Elektronirakenteen tiheysfunktionaaliteoriaan perustuvat simulaatiot vedyn adsorptiolle Pt-Ni nanoklustereiden pinnoilla). Linkki

2017: Risto Orajärvi (Jyväskylän yliopisto; Electron-phonon interaction in flat-band superconductivity). Linkki

2016: Erkka Lumme (Helsingin yliopisto; Determination of the solar photospheric electric field for modelling of the coronal magnetic field and CMEs) ja Saga Säppi (Helsingin yliopisto; Aspects of Quantum Chromodynamics at Finite Density). Linkki

2015: Ari-Pekka Honkanen (Helsingin yliopisto; Pallotaivutettujen kideanalysaattorien röntgendiffraktio-ominaisuudet). Linkki