Nobelin palkinnon merkitys

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jonka aiemmat osat on julkaistu täällä.

A Night with the Space Nobelists -sarjan

päätösjakso toteutettiin kolmesta ensimmäisestä jaksosta poiketen. Viimeisessä jaksossa tähtitieteilijät Maarit Käpylä ja Peter Johansson keskustelivat paikan päällä studiossa Nobelin palkinnon merkityksestä ja huippututkimuksen edellytyksistä. Käpylä toimii professorina Aalto-yliopistossa ja tutkimusryhmän johtajana saksalaisessa Max Planck-instituutissa, Johansson professorina Helsingin yliopistossa.

“Kun katsoo kenelle Nobelin palkintoja myönnetään, niin ne usein keskittyvät huippuyliopistoihin Yhdysvalloissa, Englannissa ja Keski-Euroopassa. Tutkimuksen pelikenttä ei ole täysin tasainen siinä mielessä, että resurssit ovat aika erilaisia eri puolella maailmaa”, Peter Johansson pohti palkintojen jakautumista.

Päätösjaksossa kuultiin myös vierailijoiden puheenvuoroja. Yliopistotutkija Venus Keus Helsingin yliopistosta kertoi lapsuudestaan Iranissa ja kuvaili, mitä Nobelin palkinto hänelle merkitsee.

“Pikkutyttönä sain usein kuulla, mitä en voisi tai saisi tehdä. Se ärsytti minua niin paljon, että usein tein asioita todistaakseni, että muut ovat väärässä. Fysiikasta tuli minulle turvallinen tila, jossa saatoin näyttää kykyni. Nobel-palkinnon voittaminen todistaisi maailmalle lopullisesti, että olen kyvykäs ja hyvä fyysikko.”

Toisessa puheenvuorossa Kuinka voitetaan Nobelin palkinto -tietokirjastaan tunnettu italialainen yhteiskuntatieteilijä Massimiano Bucchi kertoi palkinnon historiasta ja antoi tilastotietoa menneistä voittajista.

“Parhaiten palkintoa ennakoi työskentely Nobel-voittajan kanssa tai palkitun alaisuudessa opiskelu. Yli puolet palkituista oli opiskellut palkitun alaisuudessa”, Bucchi kertoi viitaten aiheesta tehtyyn tutkimukseen.

Selvästi useimmin Nobelin fysiikan palkinto on jaettu miespuolisille tutkijoille. Palkinnon sukupuolittunutta historiaa pohdittiin vierailijapuheenvuorojen jälkeen myös studiovieraiden kanssa.

“Esikuvilla on merkitystä”, kertoi Maarit Käpylä. “Se, että meiltä naistutkijoilta on puuttunut esikuvia, on [fysiikan alalla] merkittävässä roolissa naistutkijoiden pienessä määrässä.”

Sarjan päätösjakson voi katsoa täällä.

Tommi Tenkanen

Kirjoittaja on teoreettisen fysiikan dosentti, joka toimii tällä hetkellä tutkimusrahoituksen asiantuntijana Aalto-yliopistossa. Aiemmin hän on toiminut tutkijana Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, sekä kirjoittanut kaksi tietokirjaa ja lukuisia artikkeleita kosmologiasta.