Mustien aukkojen tutkija

Menneen vuosikymmenen aikana yhä useampi Nobelin fysiikan palkinnoista on jaettu avaruutta ja koko maailmankaikkeutta tutkivien tähtitieteen ja kosmologian alojen tutkijoille.

Uuden vuosikymmenen alkajaisiksi Suomen Fyysikkoseura juhlistaa nobelisteja Youtubessa julkaistulla neliosaisella A Night with the Space Nobelists -sarjalla. Toukokuussa 2021 julkaistu sarja koostuu kolmen avaruustutkija-nobelistin haastattelusta sekä jaksosta, jossa suomalaiset avaruustutkijat keskustelevat Nobelin palkinnosta ja sen merkityksestä. Sarja on allekirjoittaneen käsikirjoittama ja juontama, ja jokainen jakso on tekstitetty suomeksi.

Sarjan avausjaksossa nähtiin yksi kaikkein tuoreimmista fysiikan nobelisteista, Reinhard Genzel, joka palkittiin vuonna 2020 “supermassiivisen kompaktin objektin löytämisestä galaksimme keskustasta”, siis käytännössä Linnunradan supermassiivisen mustan aukon olemassaolon todistamisesta. Genzel jakoi palkinnon kollegansa Andrea Ghezin sekä mustia aukkoja tutkineen teoreetikko Roger Penrosen kanssa. Tällä hetkellä Genzel toimii Max Planckin Maapallon ulkopuolisen fysiikan instituutin apulaisjohtajana ja Ludwig Maximilian -yliopiston professorina.

Haastattelussa Genzel kertoi paitsi palkintoon johtaneesta työstään, myös tähtitieteen tutkimusedellytyksistä Euroopassa.

“Nykyään tähtitieteessä ja hiukkasfysiikassa teleskoopit ja laitteet ovat niin monimutkaisia, ettei niiden käyttö suju yksittäiseltä tutkijaryhmältä, yliopistolta tai maalta. Me hyödymme eurooppalaisesta yhteistyöstä, esimerkiksi Euroopan Eteläisen observatorion teleskooppien käytössä. Euroopalle se on ollut suorastaan ratkaiseva tekijä, sen ansiosta olemme päässeet samalle viivalle Yhdysvaltojen kanssa”, Genzel pohti.

Keskustelussa ehdittiin käsitellä myös yleisön toivomia aiheita kuten mustien aukkojen syntytapoja sekä eksoottisia madonreikiä ja aikamatkustusta. Jakson lopuksi Genzel antoi myös vinkkejä nuorille, jotka haaveilevat tutkivansa mustia aukkoja tulevaisuudessa.

“Jos pääsisimme käsiksi mustien aukkojen kvanttipuoleen, se olisi sensaatiomaista! Jos tahtoo tutkia tähtitiedettä tai fysiikkaa, ne ovat tieteenaloja, joilla mahdollisuuksia [edistysaskeliin] varmasti on.”

Jakson voit katsoa täällä.

Tommi Tenkanen

Kirjoittaja on teoreettisen fysiikan dosentti, joka toimii tällä hetkellä tutkimusrahoituksen asiantuntijana Aalto-yliopistossa. Aiemmin hän on toiminut tutkijana Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, sekä kirjoittanut kaksi tietokirjaa ja lukuisia artikkeleita kosmologiasta.